Edellisessä kirjoituksessa valotin hieman vaalikonekysymysten muotoilua ja vastausvaihtoehtojen ongelmallisuutta. Jälleen kerran kävi ilmi, että totuus on tarua ihmeellisempi. Ylen vaalikone avattiin tänään ja silmäilin heti kärkeen joidenkin tuttujen ehdokkaiden vastauksia. Joissakin kysymyksissä saatoimme olla toisen ehdokkaan kanssa valinneet lähes eri äärilaidat vaihtoehdoista (esimerkiksi “täysin eri mieltä” – “jokseenkin samaa mieltä”) ja kuitenkin perustelujen perusteella olimme …

Voihan vaalikone – vol2 Lue lisää »

Kunnallisvaaliehdokkuus tuo mukanaan monelaisia uusia asioita. Yksi tällainen on vaalikoneisiin vastaaminen. Olen toki useissa vaaleissa etsinyt sopivaa ehdokasta erilaisten vaalikoneiden avulla, mutta tällä kertaa olen ensimmäistä kertaa koneen toisella puolella. En tiedä katsonko ehdokkaana asioita tarkemman seulan läpi, mutta mielestäni tänä keväänä merkittävä osa kysymyksistä on ollut huonosti muotoiltuja. Pelkästä vastausvaihtoehdosta ei voi päätellä oikeastaan …

Voihan vaalikone Lue lisää »

Jokainen hattulalainen ehdokas joutuu omalta kohdaltaan miettimään, kuinka paljon aikaa, vaivaa ja ennen kaikkea rahaa kannattaa laittaa mainontaan kunnallisvaaleissa 10 000 asukkaan kunnassa? Itse lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että kun johonkin asiaan ryhdytään, niin siihen ryhdytään sitten ihan kunnolla. Tarkoittaa siis tässä tapauksessa lähinnä aikaa ja vaivoja säästämättä – taloudelliseen puoleen palaan myöhemmin tässä postauksessa. …

Vaalimainontaa ja -matematiikkaa Lue lisää »

Päätös politiikkaan mukaan lähtemisestä on kypsynyt – ammatinvalinnan tavoin – kaikessa hiljaisuudessa oman pään sisällä. Mitään yksittäistä ahaa-elämystä en ole missään vaiheessa kokenut. Ehkä sitä on vähitellen kasvanut aikuisemmaksi ja alkanut miettiä yhteiskuntaa hieman laajemmin kuin oman itsensä näkökulmasta. Samalla sitä on alkanut ymmärtää, kuinka järjettömiä ja huonosti perusteltuja päätöksiä politiikassa tehdään. Niin kuntatasolla kuin …

Päätös ehdokkuudesta ja puoluearpajaiset Lue lisää »

Ensimmäiset 20 vuotta elämästäni olin vakaasti sitä mieltä, että opettajaa minusta ei ainakaan tule. Sitten kun mieli lopulta muuttui ja opettajaopinnot astuivat kuvaan, olin varma, että peruskoulun opettajaksi en ainakaan ryhdy. Niinpä niin – nyt takana on jo kymmenkunta vuotta peruskoulun opettajan työtä ja voin ihan vilpittömin mielin sanoa, että olen löytänyt itselleni sopivan ammatin. …

Minä – poliitikko? Lue lisää »