Hämeenlinnan kaupunki tekee omissa nimissään viestintäkampanjaa paikallisessa sanomalehdessä. Tai siis ilmeisesti toteuttajana toimivat Vaasan yliopiston opiskelijat, mutta kaupungin hyväksymästä ja maksamasta kampanjasta joka tapauksessa on kyse. Jokaisen mainoksen alalaidasta löytyy Hämeenlinnan kaupungin logo ja linkki kaupungin verkkosivuille. Kampanjan aiheena ovat keskustavisio 2035 sekä sen erikseen nimettynä osana toriparkki eli P-tori. Julkaisuissa tuodaan estottomasti esille kaikkia keskustavision ja P-torin mukana mahdollisesti tulevia hyviä puolia.
Minusta tämä on ollut alusta asti erittäin kummallinen tapa viestiä, koska päätöksenteko on toriparkin osalta täysin kesken ja lopullinen päätös sen toteuttamisesta tai toteuttamattajättämisestä on tulossa valtuustokäsittelyyn ensi keväänä. Keskustavisio on hyväksytty valtuustossa, joten siitä kertominen on periaatteessa ihan OK. Viestintäkampanjassa P-tori on kuitenkin nostettu tasaveroiseen asemaan vision rinnalle (P-tori JA keskustavisio 2035), vaikka kyseessä pitäisi olla vain yksi pieni keskustavision mahdollisesti toteutettava osanen. Mikäli toimittaisiin loogisesti ja puolueettomasti, kaikki vision osat (mm. “kulttuuri- ja tiedepolku” sekä linnan seudun virkistysalue) olisivat esillä yhtä paljon.
Väistämättä mieleen tulee ajatus siitä, että tämän kampanjan perimmäinen tarkoitus on vaikuttaa kuntalaisten ja sitä kautta myös päättäjien mielipiteeseen nimenomaan parkkiratkaisun suhteen. Kyseessä on voimakkaita reaktioita herättävä asia ja virkamieskoneiston esittämä ratkaisuvaihtoehto on kohdannut kovaa vastustusta mm. kuntalaisaloitteen muodossa. Ennen varsinaista P-torin valtuustopäätöstä tulossa on vielä kuntalaiskysely, jossa asukkaat voivat kertoa näkemyksensä asiasta. Se luonnollisesti toimii neuvoa-antavana pohja-aineistona varsinaista valtuuston päätöstä tehtäessä. Yleisellä mielipiteellä on siis normaalia isompi merkitys tässä asiassa.
Eilen oma kummastukseni vaihtui sitten täydelliseksi tyrmistymiseksi kun laajalevikkisen lehden sivulla luki näin:
“Hämeenlinnaa rakennetaan sinua varten. Jotta kaupunki voi kehittyä, tarvitaan P-tori.”
Jokainen ymmärtää, että tuo jälkimmäinen lause ei ole totta. Kaupunki voi kehittyä monilla tavoilla täysin riippumatta siitä minkälainen pysäköintiratkaisu valitaan. Kerrassaan uskomaton väite – kaupungin hyväksymässä ja maksamassa viestintäkampanjassa. Tähänkin asti kyse oli siis ollut kysymyksiä herättävästä kampanjasta. Mutta nyt kyllä astuttiin selkeästi rajan yli.
Propaganda = Mielipiteenmuokkaukseen tähtäävä oppien, asenteiden tai ajatusten levittäminen (suomisanakirja.fi)
Minun näkemykseni mukaan tässä on kyseessä oppikirjaesimerkki propagandasta – P-torille myönteiseen mielipiteeseen tähtäävästä asenteiden ja ajatusten levittämisestä. Valikoitujen faktojen kertominen on jo luku sinänsä, mutta sitten kun sitä ryyditetään vielä selkeillä epätotuuksilla, niin silloin puhutaan äärimmäisen vahvasta mielipidemuokkauksesta.
Omasta mielestäni tämä on ihan yleisellä tasolla todella huolestuttava piirre, johon on suorastaan pakko puuttua. Miltä tuntuisi, jos tuloveroon esitettävää korotusta promottaisiin etukäteen viranhaltijoiden toimesta lehtimainoksilla ja kerrottaisiin mitä kaikkea hyvää sillä saadaan aikaiseksi? Tämän jälkeen poliitikkojen olisi huomattavan paljon vaikeampaa perustella kuntalaisille korottamatta jättäminen. Tai toinen esimerkki ja linkki Hattulaan. Mitä jos kesken kiivaimman koulupaikkakeskustelun Hattulan kunnan nimissä olisi julkisesti tiedotettu, että Hattula ei kehity ellei koulua rakenneta paikkaan X? Yritä siinä sitten äänestää Y:n puolesta.
Jokainen hämeenlinnalainen viranhaltija tai luottamushenkilö voi ihan oikeutetusti olla sitä mieltä, että kaupunki ei kehity ilman toriparkkia. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Viranhaltijat tuovat kuitenkin mielipiteensä esille kokouksen esityslistan muodossa – tai jos haluavat tehdä sen muulla tavoin julkisesti, niin se tapahtuu omalla nimellä ja tittelillä varustettuna. Luottamushenkilöt toimivat täsmälleen samoin – kertovat omat näkemyksensä kokouksissa ja äänestyksissä tai julkisesti omissa nimissään.
Julkinen organisaatio itsessään ei voi muodostaa mielipiteitä ja viestiä niistä. Kaupunki ei voi olla mitään mieltä ennen kuin mielipide on jollain tavalla lukittu ylimmän asianomaisen toimielimen päätöksen muodossa. Tässä tapauksessa kaupungin nimissä kuitenkin otetaan kantaa keskeneräiseen asiaan ja pahimmillaan jopa valheellisen väittämän muodossa. Onko se OK? Minun mielestäni ei todellakaan. Siksi aion varmistaa, että asia menee julkishallintoa valvovan viranomaisen tutkittavaksi. Jonkun on vedettävä rajat sille millaista viestintää julkisten organisaatioiden on soveliasta tehdä – jos ja kun organisaatiot eivät itse osaa noita rajoja vetää.
Kuinka laajaan jakeluun blogi menee? Asia on niin tärkeä, että julkinen keskustelu on aiheellista ja kannanotto menettelyn oikeutuksesta. Julkinen tuomio saa tulla.
Tervehdys, levikki riippuu erittäin paljon siitä miten hyvin teksti lähtee leviämään sosiaalisissa medioissa. Otsikko- ja ingressitasolla asian näkee joka tapauksessa useampi tuhat ihmistä. Itse tekstien lukukertoja on viime aikoina ollut yleensä joitakin satoja, parhaimmillaan hieman vajaa tuhat.