Paikallisten medioiden palstoilla on esitetty monia hyviä mielipiteitä toriparkkiin ja kansanäänestykseen liittyen. Minä halusin kuitenkin käsitellä asiaa vielä ihan puhtaasti demokratian näkökulmasta. Kyse kun ei ole mistään ihan vähäpätöisestä asiasta vaan pikemminkin jonkinlaisesta ennakkotapauksesta ainakin tällä seudulla. Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 1.11.
Nyt puhutaan demokratiasta
Demokratiassa ei ole kyse siitä, että kerran neljässä vuodessa valitaan joukko ihmisiä, jotka valintansa jälkeen tekevät päätöksiä täysin oman mielensä mukaan. Demokratiassa on – tai ainakin pitäisi olla – kyse jatkuvasta kansan enemmistön tahtotilan toteuttamista.
Suomen lakiin on ihan perustellusti kirjattu toimintatavat, joilla kuntalaisten on mahdollista saada äänensä kuuluviin ja vaatia osallistumista päätöksentekoon myös vaalien välillä. Nyt Hämeenlinnassa on käytetty tällaista lakiin kirjattua menettelytapaa.
Kansanäänestystä vaativan kuntalaisaloitteen allekirjoittivat yhteensä 2348 hämeenlinnalaista eli yli neljä prosenttia kaupungin yli 15-vuotiaista asukkaista. Valtakunnallinen kansalaisaloite etenee eduskuntakäsittelyyn, kun sitä kannattaa hieman yli yksi prosentti äänioikeutetuista.
Toriparkkialoitteen allekirjoitusmäärä vastaa kannatukseltaan noin 170 000 nimeä valtakunnallisessa kansalaisaloitteessa, vaikka keräys oli käynnissä alle kaksi kuukautta ja kannatusilmoituksia otettiin vastaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Vastaavia esimerkkejä ei löydy kovinkaan montaa koko Suomesta.
Toriparkkialoitteessa ei ole kyse mistään mitättömästä mielenilmauksesta vaan pikemminkin hyvin ainutlaatuisesta kuntalaisaktiivisuudesta. Tästä syystä aloitetta pitää kohdella arvoisellaan tavalla.
Kaupunginhallituksen esitys kansanäänestyksen hylkäämisestä ja korvaamisesta satunnaisilla gallupkyselyillä ei kunniota millään tavalla demokratiaa. Sitä ei tee myöskään kaupunginhallituksen puheenjohtajan lausunto (HäSa 29.10), jonka mukaan äänestyksen eräs ongelma olisi se, että tulos saattaisi vaikuttaa luottamushenkilöiden äänestyskäyttäytymiseen.
On täysin selvää, että kansanäänestyksen tulos vaikuttaa jollain tavalla luottamushenkilöihin ja niin asian pitääkin olla. Nyt puhutaan demokratiasta – kansan vallasta.
Mikko Sabel, valtuutettu (sit/vihr), Hattula