Jos minua hämmästyttää suuresti Hämeenlinnan ylimmän johdon toiminta toriparkkiasiassa, niin vielä huomattavasti massiivisempi ihmetyksen aihe on tämä Hattulan kouluprojekti. Luulin jo hetkellisesti, että kesäkuussa tehdyn valtuuston päätöksen jälkeen asia palautuu normaaliin marssijärjestykseen ja projektia aletaan viemään eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta olin totaalisen väärässä.
Tulevana keskiviikkona ensin kunnanhallituksessa ja sen jälkeen todennäköisesti valtuustossa esitetään, että koulurakentaminen sijoitetaan Juteinikeskuksen alueella sijaitsevalle hiekkakentälle. Tämä päätös siis ollaan tekemässä ilman minkäänlaista varmuutta siitä paljonko kyseiselle alueelle ylipäätään saa rakentaa. Puhumattakaan siitä, että olisi tehty päätös siitä kenelle uusia tiloja ollaan tekemässä. Siihen se siis kuitenkin meinataan joka tapauksessa rakentaa ja viranhaltijat ovat täysin vakuuttuneita siitä, että se siihen myös mahtuu. Siis mikä se? En minä ainakaan tiedä.
Jos tämä olisi vitsi, niin nauraisin tällä hetkellä makeasti, mutta ikävä kyllä edellä kuvattu on totisinta totta. Aiemminkin Hattulassa on valitettu, että päätöksiä joudutaan tekemään vaillinaisten tietojen varassa, mutta onhan tämä nyt naurettavuuden huippu. Päättäjiltä pyydetään avointa valtakirjaa siihen, että kyseiselle tontille voidaan alkaa suunnittelemaan jotain. Ihan mitä tahansa. Olenko minä ainoa, josta tämä kuulostaa täysin järjenvastaiselta ns. “perse edellä puuhun” -strategialta?
Käydäänpä ihan kohta kohdalta läpi miten tällainen kouluhanke pitäisi viedä läpi ja toteuttaa:
1) Ihan ensimmäiseksi tehdään päätös tulevaisuuden kouluverkosta eli siitä mitä kouluja Hattulassa jatkossa ylläpidetään (mallia voi katsoa niinkin läheltä kuin Janakkalasta tai Hämeenlinnasta). Minä olen tämän selvityksen ja päätöksen perään huutanut jo kohta kaksi vuotta, mutta asia ei vain tunnu etenevän. Vuodelle 2019 kouluverkkoselvitys kirjattiin sentään talousarvioon sivistyslautakunnan sitovaksi toiminnalliseksi tavoitteeksi: “Kouluverkon ja varhaiskasvatuksen rakenteen linjaaminen pidemmälle tulevaisuuteen” No, nyt ollaan syyskuun loppupuolella ja mitään ei ole asian tiimoilta tapahtunut. Mutta hei, sitovuus on suhteellinen käsite. Kuten muistatte – Hattulassa on lupa tehdä toisin.
2) Kouluverkkoselvityksen jälkeen seuraava askel (tai oikeastaan samassa yhteydessä) on päättää missä kiinteistöissä kyseisiä palveluja järjestetään. Muistikuvani mukaan Hattulan kunnan kiinteistöohjelman piti ihan ensimmäisen suunnitelman mukaan olla esillä jo toukokuun valtuustossa. Se ei ehtinyt siihen mennessä valmiiksi, joten sen jälkeen puhuttiin kesäkuun valtuustosta. Ohi meni sekin, mutta eipä sitä näy sen paremmin valtuuston listalla vielä syyskuussakaan. Siellä se on edelleen tukevasti byrokratian rattaissa, joten en siis aio pidättää hengitystäni myöskään jatkossa.
3) Siinä vaiheessa kun palveluverkosta on päätetty sekä nykyiset kiinteistöt on käyty läpi ja luokiteltu, voidaan ruveta puhumaan uudisrakentamisesta. Siitä minkä kouluyksikön käyttöön uusia tiloja rakennetaan ja kuinka paljon niitä pitää rakentaa. Tätä kutsutaan tarveselvitykseksi. Ai niin – mutta kun sellainenhan tehtiin jo? Ei todellakaan tehty. Se paperi oli kaikkea muuta kuin tarveselvitys. Kysykää keneltä tahansa rakennuttamisen ammattilaiselta.
4) Vasta viimeisessä vaiheessa tehdään päätös paikasta. Tarveselvityksessä esitetään vaihtoehdot, joiden pohjalta valinta tehdään. Tässä vaiheessa on siis jo tarkasti määritetty suuret linjat. Tiedetään tulevaisuuden kouluverkko, tiedetään kenen käyttöön uudisrakennus on tulossa, tiedetään suurin piirtein kuinka suuresta rakennuksesta on kyse ja lukitaan ainoastaan se viimeinen palanen eli paikka. Sen jälkeen tehdään hankesuunnitelma ja päästään itse rakentamiseen.
Edellä on siis kuvattuna prosessi, jonka mukaan tämän tyyppisen asian pitäisi edetä ja sillä tavalla myös toimitaan useimmissa Suomen kunnissa. Entä Hattulassa? No – meillä hypätään suoraan viimeiseen päätökseen. Lukitaan uudisrakennuksen paikka, vaikka ei ole olemassa palveluverkkoselvitystä, ei ole olemassa kiinteistöohjelmaa eikä ole olemassa todellista tarveselvitystä. Niin, tämän jälkeen kuulostaa oikeastaan aika loogiselta, että ei tiedetä myöskään paljonko kyseiselle paikalle saa rakentaa.
Miksi sitten nyt ollaan tässä tilanteessa? Hyvä kysymys. Ajasta se ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Yläkoulun peruskorjausta on suunniteltu ensimmäisen kerran jo monta vuotta sitten ja kuten totesin, olen yrittänyt saada myös kouluverkkoa selvityksen alle jo kahden vuoden ajan.
Yksi vaihtoehto on se, että viranhaltijat eivät yksinkertaisesti saa aikaiseksi heille määrättyjä tehtäviä. Miksi näin? Liikaa töitä? Väärät prioriteetit? Toinen vaihtoehto on se, että asioita ei haluta tuoda luottamushenkilöiden päätettäväksi, koska he saattaisivat päättää “väärin”. Miksi näin? Luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla voi olla ja usein ehkä onkin erilainen käsitys kunnan kehittämisestä. Fakta on kuitenkin se, että demokraattisessa yhteiskunnassa vaaleilla valitut edustajat päättävät sen mihin suuntaan kehitystä viedään ja viranhaltijat keskittyvät ainoastaan toteuttamiseen.
Miksi sitten kutsuin otsikossa tätä kouluhanketta Hattulan toriparkiksi? Yhtymäkohtia on monia. Tärkein niistä on se, että asioita yritetään johdatella pienen piirin toimesta tiettyyn haluttuun suuntaan. Hämeenlinnassa lähes kaikki valtuutetut olivat edellisten kuntavaalien alla sitä mieltä, että toriparkkia ei tarvita. Kenties siitä syystä heidät jopa äänestettiin valtuustoon? Hattulassa taas valtuutettujen selkeä enemmistö on tehnyt selväksi haluavansa säilyttää kyläkoulut ja lukion sekä pitää yläkoulun yhdessä toimipisteessä.
Molemmissa tapauksissa päättäjiä yritetään jatkuvasti johdatella muuttamaan mielipiteensä. Hämeenlinnassa pöytään on tuotu selvitys toisensa jälkeen – kaikki luovat mielikuvaa toriparkin tarpeellisuudesta ja unohtavat kokonaan muut vaihtoehdot. Hattulassa konsultteja ei ole työllistetty ihan yhtä avokätisesti kuin Hämeenlinnassa, mutta yhtä kaikki – asioita ja päätöksentekoa yritetään johdatella moninaisilla keinoilla eri suuntaan kuin mikä on valtuutettujen ja kuntalaisten tahtotila.
Omasta mielestäni tämä on suorastaan röyhkeää toimintaa ja demokratian halventamista. Tulen tekemään kaikkeni, että marssijärjestys palautetaan ja ihan ensimmäiseksi poliittisten päättäjien toimesta linjataan Hattulan kouluverkon tulevaisuus. Sen päätöksen pohjalta voidaan lähestyä uudelleen tätäkin kouluhanketta ja sitä mahtuuko uudisrakentaminen tuohon hiekkakentälle vai ei.