Nyt päästään vihdoinkin itse kustannusmatematiikan pariin. 🙂
Aloitetaan sillä, että sivistysjohtaja on esittänyt nykyisen hallintomallin perusteluksi laskelmia siitä paljonko perusopetuksen hallinnon palkkakustannukset olivat ennen nykyiseen järjestelmään siirtymistä. Omalla tavallaan se on ihan validi laskelma ja paljastaa karun totuuden. Aikakaudella ennen yhtenäiskoulua Hattulassa maksetut palkat olivat täysin mielivaltaisia. Rehtoriosasto sai täysin käsittämättömiä ja perustelemattomia lisiä työehtosopimuksen mukaisen palkan päälle. Kunnan näkökulmasta on siis tapahtunut askel oikeaan suuntaan, kun tästä vanhasta painolastista on päästy eroon. Ongelma ei ole kuitenkaan kokonaan ratkennut. Mielivaltaisuus jatkuu edelleen. Työehtosopimusta ei noudateta kaikilta osin ja se maksaa ihan riihikuivaa rahaa.
Kuten kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa kävi ilmi, Hattulassa maksetut tehtäväkohtaiset palkat ovat seuraavanlaiset: rehtori 5255 e/kk ja apulaisrehtori 4943 e/kk. Koko maan tasolla rehtorien keskipalkka perusopetuksessa on hieman alle 4500 e/kk ja apulaisrehtorien noin 4350 e/kk. Tämä ei tietenkään kelpaa vertailuaineistoksi, koska kunnat ja koulut ovat täysin erilaisia.
No, tässä yhteydessä voidaan toki myös tutustua tarkemmin johonkin Hattulan kokoluokassa olevaan vertailukuntaan. Valitaanpa esimerkiksi Laihia, joka löytyy Pohjanmaalta Vaasan naapurista. Siellä on yksi koko kunnan kattava yhtenäiskoulu, jonka alta löytyy seitsemän kouluyksikköä (isoja ja pieniä) ja jonka kokonaisoppilasmäärä on ensi syksynä noin 1020. Kuullostaako tutulta? Meillä lukemat ovat kuusi kouluyksikköä ja hieman alle 1100 oppilasta, joten puhutaan lähes identtisestä tilanteesta Hattulaan nähden. No, seuraava kysymys kuuluu, että ovatko palkatkin identtiset? Eivät ole. Laihialla yhtenäiskoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka on 4650 e/kk ja kahden apulaisrehtorin osalta lukema on 4350 e/kk. Ynnätäänpä vähän. Hattulassa kolmelle virkarehtorille maksetaan jokaiselle noin 600 euroa enemmän kuukaudessa. Se tekee yhteensä 1800 euroa kuukaudessa ja vuositasolla siis jo yli 27 000 euroa, kun myös sivukulut huomioidaan. Melkoinen summa, kun puhutaan täysin “vapaaehtoisista” Hattula-lisistä. Hattulan palkkoja ei ole missään vaiheessa käsitelty luottamuselimissä eikä niihin myöskään löydy perusteita opetusalan työehtosopimuksesta (kuten Laihian esimerkki osoittaa), joten kaikki vastuu tässä asiassa on yksinomaan virkamiesjohdolla.
Laihialla yhtenäiskoulun rehtoreiden virkatehtäviin kuuluu myös opetustunteja, aivan kuten rehtoreilla yleensäkin. Saamani tiedon mukaan viikottainen opetustuntimäärä vaihtelee kahden ja neljän välillä. Jos keskiarvona pidetään kolmea vuosiviikkotuntia, niin yhteensä yhdeksän opetustunnin arvo kunnalle on vähintään 13 000 euroa vuodessa. Hattulan osalta sivistysjohtaja on antanut lausunnon, että virkarehtoreiden tehtäviin ei ole sisällytetty lainkaan opetustunteja. Näin ollen myös edellä mainittu summa voidaan laskea Hattulan tappioksi.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että jos tämä nykyinen hallintojärjestelmä toteutettaisiin laihialaiseen tapaan eli opetusalan työehtosopimusta seuraten, Hattulan kunta säästäisi noin 40 000 euroa vuodessa nykytilanteeseen verrattuna. Se vastaa lähes yhden luokanopettajan palkkauskustannuksia.
Perusopetuksen hallinto voitaisiin toki järjestää vieläkin kustannustehokkaammin ja näin yleisesti myös toimitaan. Jotain asiasta kertoo kai se, että Laihian ja Hattulan lisäksi minun tiedossani ei ole yhtään kuntaa, jossa tällainen yhden, koko kunnan kattavan yhtenäiskoulun järjestelmä olisi käytössä. Esimerkiksi Asikkalassa asiaa tutkittiin, mutta ehdotus hylättiin. Jos tässä järjestelmässä olisi jotain ylivertaisen hyvää (edes toiminnallisesti), niin eivätköhän useammat kunnat olisi tähän jo siirtyneet.
Perusopetusta on perinteisesti johdettu siten, että suoraan sivistysjohtajan alapuolella ovat koulukohtaiset rehtorit. Tällöin vastuu rahanjaosta on sivistysjohtajalla ja kaiken muun yksikkökohtaisen vastuun kantaa rehtoriporras. Tämä hallintomalli on edelleen lähes poikkeuksetta käytössä Hattulan kokoluokan kunnissa. Hattulan ja Laihian lisäksi Loppi poikkeaa linjasta omalla aluerehtorimallillaan.
Yksikkökohtaisten rehtorien käyttö tuo mukanaan todella paljon toiminnallisia etuja. Niihin palaan kuitenkin vasta kirjoitussarjan viimeisessä osassa. Nyt painopiste on kustannuksissa.
Mikäli Hattulassa palattaisiin koulukohtaisiin johtajiin, meillä tarvittaisiin edelleen kolme virkarehtoria (Juteini, Parola, yhteiskoulu). Tällaisten “perinteisten” rehtorien palkat ja opetusvelvollisuudet on määritelty hyvin tarkasti opetusalan työehtosopimuksessa. Hattulassa palkat asettuisivat suuruusluokkaan 4000 e/kk (alakoulut) ja 4500 e/kk (yläkoulu). Nykytilanteeseen verrattuna puhdasta palkkasäästöä tulisi yli 2600 euroa kuukaudessa ja sivukulut huomioiden se tarkoittaa noin 40 000 euroa vuodessa. Opetustunteja rehtoreille tulisi arviolta 29 kappaletta ja niiden mukana lisäsäästöä olisi otetttavissa 45 000 – 50 000 euron edestä vuodessa.
En ole puhunut tähän mennessä sanaakaan Hattulan pienempien kouluyksiköiden (Pekola, Lepaa, Nihattula) johtamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Tämä johtuu siitä, että pienemmissä kouluyksiköissä käytetään rehtoreiden sijasta koulunjohtajia eli opettajanvirkaan lisättyjä hallinnollisia tehtäviä. Tällä hetkellä Hattulan järjestelmässä on kuusi apulaisjohtajaa, joiden tehtävien lakkauttamisesta syntyvät säästöt voitaisiin suoraan siirtää kolmelle koulunjohtajalle. Kunnan näkökulmasta tämä toimenpide on kustannusneutraali ja se voidaan siten jättää kokonaan laskelmien ulkopuolelle. Kokonaisuudessa hallinto olisi siis mahdollista järjestää Hattulassa 85 000 – 90 000 euroa halvemmalla kuin nykyinen järjestelmä.
Voin esittää lukuisia syitä siihen, miksi koulukohtaisiin johtajiin perustuva järjestelmä on huomattavasti parempi kuin nykyinen. Syyt ovat kuitenkin pääosin toiminnallisia, joten palaan niihin myöhemmin. Se mikä kuitenkin kuuluu tämän otsikon alle, on tällä hetkellä tapahtuva resurssien haaskaaminen. Ei Hattulan perusopetuksessa ole varaa heittää kymmeniä tuhansia euroja siihen, että muutama viranhaltija saa nauttia suhteettoman hyvistä työehdoista. Asiaa ei pidä ymmärtää väärin. En itse lähtisi rehtoriksi edes Hattulan palkoilla. Fakta on kuitenkin se, että ammattiliiton edustajat ovat työehtosopimuksen palkat neuvotelleet ja siitä syystä niiden pitää myös riittää. Lisäksi on aika ironista, että samaan aikaan kun rahaa puhalletaan ilmaan, toisella kädellä väännetään oppilaiden tarvikerahoista muutaman satasen tarkkuudella. Opetukseen kohdistuvista massiivisista säästöistä puhumattakaan.